Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 30.03.2026/Pykälä 61

Kaupunginhallitus 30.03.2026 § 61  

99/11.00.03/2026  

 LVV-U/25387/2026

Hankkeen tausta

Lupa- ja valvontavirasto (LVV) pyytää Viitasaaren kaupungilta YVA-lain mukaisena yhteysviranomaisena lausuntoa Karhukorven tuuli- ja aurinkovoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta.

Hanke sijoittuu Viitasaaren kaupungin pohjoisosaan. Kaupungin keskusta sijaitsee noin 9 kilometrin päässä hankealueesta etelään. Noin 2300 hehtaarin laajuiselle alueelle suunnitellaan enintään 18 uuden tuulivoimalan rakentamista, joiden kokonaiskorkeus on enintään 300 metriä, yksikköteho 6-10 MW ja kokonaisteho arviolta 108-180 MW. Hankealueen eteläosaan on suunniteltu noin 23 hehtaarin kokoineen alue, jonne on tarkoituksena toteuttaa noin 23 MWp:n aurinkovoimala. Sähköaseman läheisyyteen on suunnitteilla myös sähkövarasto.

Hanke on suunniteltu liitettäväksi Fingrid Oyj:n suunnitteilla olevaan 400 kV:n Harjulinjaan, jota varten rakennetaan uusi hankealueelta Keiteleelle jatkuva 28-31 kilometrin pituinen 110 kV:n voimajohto. Sähkönsiirto toteutetaan ilmajohdolla tai ilmajohdolla ja osin maakaapelilla. Sähkönsiirron ratkaisut tarkentuvat jatkosuunnittelussa, koska Harjulinjan lopulliset suunnitelmat eivät ole vielä tarkentuneet.

Hankkeen vaihtoehdot

YVA-menettelyssä tutkitaan seuraavia vaihtoehtoja selostusvaiheessa:

-          VE0: Hanketta ei toteuteta.

-          VE1: Hankealueelle rakennetaan enintään 18 tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 300 metriä ja yksikköteho 6-10 MW. Aurinkovoima-alueen kokonaispinta-ala on noin 23 hehtaaria ja nimellisteho 23 MWp.

-          VE2: Hankealueelle rakennetaan enintään 16 tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 300 metriä ja yksikköteho 6-10 MW. Aurinkovoima-alueen kokonaispinta-ala on noin 23 hehtaariaja nimellisteho 23 MWp.

Sähkönsiirto

-          SVE A ja SVE A2: Hankkeen sähkönsiirtoa varten hankealueen lounaisosaan rakennetaan sähköasema. Hankkeen sähkönsiirron liityntä tullaan toteuttamaan Fingrid Oyj:n tulevaan Harjulinjaan 28 kilometrin pituisella uudella 110 kV:n voimajohdolla. Liittymispiste valtakunnan verkkoon on suunniteltu Keiteleen kunnan alueelle. SVE A voimajohto toteutetaan kokonaan ilmajohtona ja vaihtoehto SVE A2 noin 10,8 km matkalta maakaapelina ja muutoin ilmajohtona.

-          SVE B ja SVE B2: Hankkeen sähkönsiirtoa varten hankealueen lounaisosaan rakennetaan sähköasema. Hankkeen sähkönsiirron liityntä tullaan toteuttamaan Fingrid Oyj:n tulevaan Harjulinjaan 31 kilometrin pituisella uudella 110 kV:n voimajohdolla. Liittymispiste valtakunnan verkkoon on suunniteltu Keiteleen kunnan alueelle. SVE B voimajohto toteutetaan kokonaan ilmajohtona ja vaihtoehto

Kuulutus ja YVA-selostus ovat nähtävillä 9.2.2026-20.3.2026 Lupa- ja valvontaviraston verkkosivuilla osoitteessa www.lvv.fi/kuulutukset-ja-yleistiedoksiannot ja Viitasaaren kaupungissa kaupungin nettisivuilla ja kaupungintalolla. Kuulutus ja arviointiselostus liitteineen on julkaistu myös sähköisesti ympäristöhallinnon verkkosivuilla osoitteessa http://www.ymparisto.fi/karhukorven-tuuli-ja-aurinkovoimahanke-YVA.

Hankkeen ja arviointiselostuksen esittelytilaisuus pidettiin Viitasaaren kaupungintalolla tiistaina 10.3.2026 klo 17.00–19.00 (Keskitie 10). Tilaisuuteen oli mahdollisuus osallistua myös etäyhteydellä.

Arviointiselostusta koskevat lausunnot ja mielipiteet tulee toimittaa viimeistään 20.3.2026 osoitteeseen kirjaamo@lvv.fi tai postitse osoitteeseen Lupa- ja valvontavirasto, PL 20, 13035 LVV. Viitteeksi LVV-U/25387/2026.

Lausunnon antamiseen on saatu lisäaikaa 31.3.2026 saakka.

Viitasaaren kaupungin lausunto

Viitasaaren kaupunki on perehtynyt Karhukorven tuuli- ja aurinkovoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. Kaupunki on tarkastellut selostusta erityisesti ihmisiin kohdistuvien vaikutusten näkökulmasta. Tarkastelun painopisteenä ovat asumisviihtyvyyteen ja elinoloihin liittyvät vaikutukset sekä maisema-, melu- ja välkevaikutukset. Lausunnossa on arvioitu myös hankkeen taloudellista ja työllistävää merkitystä lähiseudulle ja maakuntaan. 

Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ja asukaskyselyn tulokset

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa on käsitelty hankkeen vaikutuksia ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. Vaikutuksilla tarkoitetaan asioita, jotka aiheuttavat muutoksia ihmisten päivittäisessä elämässä ja asuinympäristön viihtyvyydessä tai terveydessä. Arvioinnissa on pyritty tunnistamaan ne väestöryhmät, joihin vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin. Selostuksessa todetaan, että merkittävimmät ihmisiin kohdistuvat vaikutukset liittyvät asumisviihtyvyyteen ja hankealueen virkistyskäyttöön (metsästys, marjastus, sienestys ja ulkoilu). Asumisviihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset tulevat maankäytön ja maiseman muutoksesta, tuulivoimaloiden käyntiäänestä, välkkeestä sekä tuulivoimaloiden koetuista tai todellisista terveys- ja turvallisuusriskeistä. Aurinkovoimaloiden vaikutukset ilmenevät pääosin maisemavaikutuksina ja virkistyskäytön rajoituksina. Voimajohdot vaikuttavat maisemaan sekä maa- ja metsätalouden harjoittamisen rajoituksina.

Vaikutuksia on selvitetty asukaskyselyllä, joka lähetettiin kaikille kotitalouksille ja lomarakennusten omistajille alle viiden kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista ja alle kilometrin etäisyydellä suunnitelluista voimajohtoreiteistä sekä lisäksi 5–10 kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista satunnaisotannalla valituille kotitalouksille. Kyselyjä lähetettiin 700 kappaletta ja vastauksia saatiin 234 kappaletta (vastausprosentti 33 %).

Tuulivoimaloista alle kahden kilometrin etäisyydellä asuu 44 asukasta molemmissa hankevaihtoehdoissa (VE1 ja VE2). Lähin asuinrakennus sijaitsee hankealueen länsirajan tuntumassa, noin 1,5 kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta ja noin 1,1 kilometrin päässä aurinkovoimalasta. Lähin lomarakennus sijaitsee hankealueen itäpuolella, noin 1,5 kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta ja noin 2,1 kilometrin päässä aurinkovoimalasta. Sähkönsiirtoreittien vaihtoehdoissa alle yhden kilometrin etäisyydellä sijaitsee 182 vakituista asukasta (SVE A) tai 196 vakituista asukasta (SVE B). Alle 500 metrin päähän sijoittuu 37 (SVE A) tai 45 (SVE B) asuinrakennusta.

Viitasaaren kaupunki katsoo, että hankkeen ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia on selvitetty asianmukaisesti ja siinä on tunnistettu keskeiset terveyteen, elinoloihin ja asumisviihtyvyyteen liittyvät vaikutukset. Kaupunki pitää hyvänä, että vaikutuksia on selvitetty laajalla asukaskyselyllä, joka on kohdennettu sekä lähivaikutusalueelle että satunnaisotannalla laajemmalle vyöhykkeelle. Vastausprosenttia (33 %) voidaan pitää kohtuullisena ja se antaa suuntaa asukkaiden näkemyksistä.

Asukaskyselyn tuloksista ilmenee, että vastaajat arvioivat hankkeen vaikuttavan omaan elämään pääosin kielteisesti. Kielteisimmiksi asioiksi arvioitiin voimajohtojen aiheuttama maiseman muutos, tuulivoimaloiden näkyminen maisemassa ja tuulivoimalan lapojen lähialueelle aiheuttama välke ja varjostus. Myös hankealueen virkistyskäyttömahdollisuuksien hyödyntäminen koettiin kyselyssä kielteisesti tai erittäin kielteisesti, mikäli tuuli- ja aurinkovoimahanke toteutuu suunnitellusti. Sähkönsiirron vaikutukset nähtiin yhtä kielteisinä. Terveysvaikutusten osalta monet asukkaat ovat huolissaan melun, infraäänen, välkkeen ja lentoestevalojen vaikutuksista. Lisäksi asukkaat arvioivat hankkeen vaikuttavan kiinteistöjen arvonlaskuun, joka johtaa taloudellisiin menetyksiin ja heikkoon houkuttelevuuteen esimerkiksi rantatonttien osalta sekä arvon alenemiseen metsäpalstojen kohdalla. Asukkaat näkevät luonnon merkittävänä osana heidän arkeaan ja elämää ja he pelkäävät, että tuulivoimalat häiritsevät eläimiä ja aiheuttavat niiden häviämistä alueelta.

Merkittävimpinä myönteisinä vaikutuksina osa asukkaista näkee verotulojen lisääntymisen, maanomistajien saamat vuokratulot, työllisyyden paranemisen, kuntatalouden paranemisen sekä muut taloudelliset hyödyt yleisesti. Muita positiivisia vaikutuksia olivat ympäristöystävällinen ja paikallinen energiantuotanto sekä ilmastonmuutoksen torjunta. Kokonaisuudessaan kuitenkin asukaskyselyn vastaajista 40 % oli sitä mieltä, ettei Karhukorven tuuli- ja aurinkovoimahankkeella ole lainkaan myönteisiä vaikutuksia. 95 % kyselyyn vastanneista näki ympäristövaikutusten tutkimisen hyvänä asiana.

Viitasaaren kaupunki korostaa, että jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää edelleen huomiota lähimpien asuin- ja lomarakennusten elinoloihin sekä sähkönsiirtoreittien varrella sijaitsevien rakennusten tilanteeseen. Haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteet ovat ensisijaisesti huomioitavia toimenpiteitä. Myös riittävä vuorovaikutus asukkaiden, hanketoimijan ja kaupungin kesken ovat erityisen merkityksellisiä, jotta voidaan tavoitella laaja-alaisesti eri näkökulmat huomioiden parasta lopputulosta. Koskireittiin kohdistuvat vaikutukset tulee huomioida.

Meluvaikutukset

Tuulivoimaloiden rakentamisesta aiheutuvaa äänimaisemaa on käsitelty YVA-selostuksessa kattavasti ja riittävällä tarkkuudella. Selostuksessa on todettu, että äänimaisemaa aiheutuu sekä rakentamisvaiheessa että hankkeen käyttövaiheessa, jossa tuulivoimaloiden ominainen ääni syntyy lavan aerodynaamisesta äänestä sekä lavan ohittaessa maston. Tällöin lavan melu heijastuu rungosta ja toisaalta rungon ja lavan väliin puristuva ilma synnyttää uuden äänen. Vähäistä ääntä aiheutuu myös sähköntuotantokoneiston yksittäisistä osista, jotka peittyvät kuitenkin lapojen huminan alle. Aurinkovoimaloista ei puolestaan aiheudu vaikutuksia äänimaisemaan käytön aikana.

Rakentamisaikaiset meluvaikutukset syntyvät huoltoteiden, voimaloiden perustusten ja kaapeloinnin sekä voimaloiden pystytyksen työvaiheista. Syntyvä melu on verrattavissa normaaliin rakennusmeluun verrattavaa työkoneiden ja työmaan liikenteen aiheuttamaa melua.

Alueen nykytilassa äänitaso ilman liikennettä, koneita, alueella sijaitsevan motocross-radan ja kalliomurskan ääniä on 20-30 desibelin luokkaa. Tuulisena päivänä lehtipuiden kahina voi nostaa desibelit 40-50 äänitasoon ja voimakkaimmillaan olevan linnunlaulu voi olla yli 50 dB. Maantien lähellä yksittäisen ajoneuvon ohiajo, metsätalouskoneen työskentely tai toiminnassa oleva traktori aiheuttavat noin 50-70 dB:n äänitason. Motocross-radan toiminnassa melutason päiväohjearvo ei saa ylittää 55 dB ja kalliokiviaineksen otosta aiheutuva 55 dB:n meluvyöhykkeen keskimääräinen leviämisetäisyys on 500 metriä. Perusääniä, kuten liikenteen huminaa ja luonnon ääniä ei tietoisesti yleensä havaita, mutta muutokset näissä vaikuttavat kuulijaan.

Viitasaaren kaupunki yhtyy arviointiselostuksen arvioon, jossa todetaan, että molemmissa hankevaihtoehdoissa (VE1 ja VE2) tuulivoimaloiden melun vaikutuksia pidetään kohtalaisena. Yli 40 dB:n alueella ei sijaitse loma-asuntoja tai asuinrakennuksia, pl. hankealueen keskellä oleva asuinrakennus, joka on purkukuntoinen. Akkuvarastosta ja sähkönsiirrosta ei aiheudu ääntä välitöntä ympäristöä etäämmälle.

Välkevaikutukset

Välkevaikutuksia aiheutuu niin laajalle alueelle, kuin tuulivoimaloiden varjot yltävät. Alueen laajuus riippuu valittavasta voimalatyypistä, vuoden- ja vuorokauden ajasta, maaston muodoista sekä näkyvyyttä rajoittavista tekijöistä, kuten kasvillisuudesta ja pilvisyydestä. Suomen olosuhteissa välkevaikutukset kohdistuvat päiväsaikaan pääosin voimalan pohjoispuolelle sekä aamulla ja illalla voimaloiden lounais- ja kaakkoispuolille. Aurinkovoiman heijastevaikutuksia voi sen sijaan esiintyä siellä, minne aurinkopaneelien auringonsäteilyä vastaanottavat pinnat näkyvät. Aurinkovoimien heijastevaikutuksia arvioidaankin noin 200 metrin säteellä paneeleista, vaikka on epätodennäköistä, että ne näkyisivät maan pinnalta katsottaessa kovin kauas.

Välkevaikutuksien laskennassa on huomioitu hankealueen korkeustiedot, tuulivoimaloiden sijainnit, tuulivoimaloiden napakorkeudet ja roottorin halkaisija sekä hankealueen aikavyöhyke. Karhukorven välkevaikutuksia mallinnettaessa on voimaloiden kokonaiskorkeudeksi määritetty 300 metriä.

Suomessa ei ole määritetty välkevaikutuksille raja- tai ohjearvoja tai suosituksia. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjeessa on esitetty käytettäväksi muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta.

Molempien hankevaihtoehtojen (VE1 ja VE2) vaikutusalueella herkkyys välkevaikutuksille on suuri, sillä välkkeen vaikutusalueella sijaitsee paljon häiriintyviä kohteita, kuten loma-asuntoja ja asuntoja. Sen sijaan aurinkovoiman heijastevaikutuksien vaikutusalueella ei sijaitse asuin- ja lomarakennuksia.

VE1:ssä yli 8 tunnin vuotuisia välkevaikutuksia, ilman puuston suojavaikutuksia, esiintyy Karhukorven läheisyydessä 18 laskentapisteellä (6 lomarakennusta ja 12 asuinrakennusta), kun laskentapaikkoja on yhteensä 24. Kun puuston suojavaikutus huomioidaan, on yli 8 tunnin välkevaikutuskohteita edellä mainituista 8:ssa asuinrakennuskohteessa. VE2:ssa yli 8 tunnin vuotuisia välkevaikutuksia esiintyy 16:ssa laskentapisteellä (4 lomarakennusta ja 12 asuinrakennusta), kun puuston suojavaikutuksia ei huomioida. Kun puuston suojavaikutus huomioidaan, on lukumäärä 8 asuinrakennusta.

Välkevaikutuksia voidaan pitää suurina, jonka tuloksissa on kuitenkin huomioitava, että välkemallinnukset on tehty voimaloiden maksimivaihtoehtojen mukaan. 

Viitasaaren kaupunki esittää, että edellä mainitut laskennat huomioidaan tarkasti hankkeen jatkosuunnittelussa miettimällä varjonmuodostuksen haitallisia vaikutuksia asukkaisiin. Haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää esimerkiksi optimoimalla voimaloiden sijoittelua, valitsemalla pienempiä voimaloita tai rajoittamalla voimaloiden pyörimistä välkkeelle erityisen herkkinä aikoina. Myös metsien hakkuiden rajoittamisella tai puuston säilyttämisellä voidaan pienentää haitallisia vaikutuksia tiettyyn ilmansuuntaan.

Maisemavaikutukset

Tuulivoimalan hankealue sijoittuu kumpareiselle selänteelle Koliman ja Ylä-Keiteleen järvialtaiden väliin. Hankealueen lähiympäristö ilmentää Keski-Suomen järviseudun sekä Koliman vesistöjen ja metsäalueiden ominaispiirteitä. Hankealue on suurelta osin kumpareista ja mäkistä talousmetsäaluetta. Korkeusvaihtelua on noin 119 metristä 206 metriin (mpy). Voimajohtoreitit puolestaan sijoittuvat pääosin hankealueen kaltaisille metsätalousmaille sekä vähäisiltä osin viljelykäytössä oleville peltoalueille ja vesistöjen yli tai ohitse.

Tuulivoimahankkeen maisemavaikutukset ovat väistämättömiä. Voimaloiden suuren koon vuoksi visuaaliset muutokset maisemassa voivat ulottua laajallekin alueelle. Tuulivoimaloiden havaittavuus maisemassa riippuu voimaloiden korkeudesta ja ympäröivien alueiden peitteisyydestä sekä korkeusvaihteluista. Voimaloiden korkeudesta huolimatta niiden havaittavuus lähialueella saattaa olla varsin heikko, ellei voimaloiden ja tarkastelupisteen välille jää riittävän laajaa avointa aluetta, kuten peltoaukeaa, avosuota tai laajaa vesistöä. Melko vähäinenkin pihapuusto ja sopivasti sijoittuneet rakennukset voivat vähentää merkittävästi voimaloiden havaittavuutta ja hallitsevuutta maisemassa. Aurinkovoimaloiden näkyvyyteen puolestaan vaikuttaa ympäröivän tilan avoimuus sekä maastonmuodot. Matalan rakenteensa vuoksi melko vähäisetkin näköesteet peittävät voimakkaasti paneelien näkyvyyttä.

Sähkönsiirrossa maakaapeleiden asennuskohdat näkyvät hyvin paikallisesti maisemassa kapeana pitkänomaisena, hiljalleen matalan kasvillisuuden peittämänä avotilana. Ilmajohdon näkyvyyteen puolestaan vaikuttavat maastonmuodot, kasvillisuus ja rakenteet, jotka osittain peittävät tai luovat taustaa voimajohtopylväille. Lähietäisyydeltä tarkasteltaessa voimajohtopylväs on hallitseva, mutta etäisyyden kasvaessa pylväiden hallitsevuus vähenee ja vähitellen sulautuu muihin maisemaelementteihin. Sähkön varastointialueelle sijoittuvat merikontit eivät myöskään näy kovin etäälle, jolloin maisemamuutokset jäävät paikallisiksi.

Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 tuulivoima-alueen rakentaminen muuttaa olemassa olevaa maisemakuvaa, jolloin pääsääntöisesti metsätalousalueesta koostuva hankealue muuttuu voimaloiden rakentamisen myötä energiantuotantoalueeksi. Sulkeutunut maisema muuttuu jonkin verran nykyistä avoimemmaksi, kun olemassa olevia metsäautoteitä parannetaan ja uusia tieosuuksia rakennetaan. Tuulivoimaloiden keskipisteestä ja sen ympäriltä raivataan metsää noin 60 x 70 metrin alueelta ja lisäksi vielä nosturipuomin kokoamista varten noin 6 x 200 metrin suuruinen alue. Lisäksi pienet puuston poistot tehdään sähköaseman ympäriltä ja sähkösiirtoreitiltä. Voimaloiden välittömässä läheisyydessä näkyessään voimalat hallitsevat maisemaa ja maisemakuvassa tapahtuva muutos on suuri.

Viitasaaren kaupunki pitää merkittävänä, että maisemallisia vaikutuksia tarkastellaan laajasti. Havainnekuvien ottopaikkoihin ja niiden esitystapoihin tulee kiinnittää huomioita siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin ihmisen kokemaa näkymää havaintopaikalta.  Maisemaselvityksissä on huomioitava myös tulevaisuudessa tehtävät puuston hakkuut. Tunnistetut vaikutukset maisemaan on otettava huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa toteuttamalla tarvittaessa suurimpia vaikutuksia lieventäviä toimenpiteitä.

Vaikutukset elinkeinotoimintaan ja kunnan talouteen

Hankkeella katsotaan olevan monin tavoin vaikutuksia alueensa työllisyyteen ja yritystoimintaan. Tuulivoimahankkeen merkittävimmät positiiviset työllisyysvaikutukset syntyvät rakentamisen aikana. Viitasaarella ja sen naapurikunnissa on tuulivoimahankkeen toteutukseen tarvittavaa yritystoimintaa. Aurinkovoiman osalta merkittäviä aluetalousvaikutuksia syntyy erityisesti rakentamisvaiheen aikana. Vaikutuksia voi tarkastella myös aluetaloudellisesta näkökulmasta, sillä välillisiä vaikutuksia työllisyysvaikutuksia valuu myös muualle, kuten vähittäiskauppaan, majoituspalveluihin, rakennusaineteollisuuteen sekä huoltotoimintaan.

Karhukorven tuuli- ja aurinkovoimahankkeen työllisyyden kerrannaisvaikutukset Suomessa olisivat suuruusluokkatasolla vaihtoehdossa VE1 noin 1690 henkilötyövuotta ja vaihtoehdossa VE2 noin 1502 henkilötyövuotta hankkeen koko elinkaaren aikana. Lähiseudulle ja maakuntaan kohdistuu edellä mainituista kerrannaisvaikutuksista noin 37 %, mikä tarkoittaa Viitasaaren seudulle noin 533 tai 620 henkilötyövuotta.

Tuulivoimahankkeen elinkaaren aikana kertyy merkittävä määrä verotuloja niin kunnille kuin myös valtiolle. Tuulivoimahankkeen aikaansaamat tulovero- ja yhteisöverotulot kohdistuvat niihin kuntiin, joihin hankkeen työllisyys- ja yritysvaikutukset kohdistuvat. Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n mukaan tuulivoimapuistossa sijaitseva tuulivoimala tuottaa sijaintikunnalleen kiinteistöveroa koko elinkaarensa aikana yli 400 000 €/voimala, mikäli kunta on ottanut käyttöönsä korkeimman mahdollisen voimalaitoksen kiinteistöveroprosentin (3,1 %). Viitasaarella voimalaitosten kiinteistöveroprosentti oli 3,1 % vuonna 2025. Mikäli kiinteistövero olisi 400 000 €/voimala, olisi Karhukorven tuulivoimalan kiinteistövero suuruusluokkatasolla vaihtoehdossa VE1 noin 7 miljoonaa euroa ja vaihtoehdossa VE2 6 miljoonaa euroa tuulivoimapuiston koko elinkaaren aikana.

Viitasaaren kaupunki toteaa, että hankkeella on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia alueen työllisyyteen, yritystoimintaan ja kuntatalouteen. Kokonaisuutena voidaan arvioida, että hanketta on perusteltua edistää, koska se tukee merkittävästi alueen taloudellista kehitystä, työllisyyttä ja uusiutuvan energian tuotantoa. Kaupunki näkee, että hanketoimijan olisi hyvä laatia hankekokonaisuudesta myös aluetalousvaikutusten arviointi.

Yhteenveto

Yhteenvetona Viitasaaren kaupunki toteaa, että arviointiselostuksessa hankkeen vaikutuksia on arvioitu laajasti ja sitä varten on tehty kattavasti selvityksiä. Arviointiselostuksessa on tunnistettu useita erilaisia vaikutuksia ja pohdittu haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksia. Viitasaaren kaupunki pyytää, että hankkeen jatkosuunnitelmissa nämä vaikutusten lieventämismahdollisuudet huomioidaan ja niitä tarkastellaan vaihtoehtoisina ratkaisuina.

Tuulivoimaloiden etäisyyksissä asutuksiin tulee noudattaa vähintään Viitasaaren kaupungin ohjeistusta 1,5 km vakituiseen asutukseen ja loma-asumisen kohdalla tulevan alueidenkäyttölain uudistuksessa voimaan tulevaa 1,25 kilometrin etäisyyttä, huomioiden kuitenkin jokaisen voimalan aiheuttamat vaikutukset yksityiskohtaisesti. Tarvittaessa suojaetäisyyttä tulee kasvattaa, mikäli haitalliset vaikutukset puoltavat sitä esimerkiksi melun ohjearvon tai välkevaikutusarvon ylityksellä.  

Arviointiselostuksesta on huomioitava, että vertailtavat vaihtoehdot (VE1 ja VE2) eivät eroa voimalamäärältään huomattavasti toisistaan, minkä vuoksi hankevaihtoehdoilla ei todettu olevan suuria eroja merkittävyyden suhteen.

Viitasaaren kaupunki katsoo, että hankkeella edistetään merkittävästi uusiutuvan energian tuotantoa alueella ja se tukee siten sekä paikallisia että valtakunnallisia ilmasto- ja energiatavoitteita. Hanke vahvistaa alueen roolia uusiutuvan energian tuottajana ja lisää osaltaan energiajärjestelmän omavaraisuutta ja kestävyyttä. Kaupunki pitää myös merkittävänä hankkeen myönteisiä vaikutuksia työllisyyteen, yritystoimintaan ja koko alueen taloudelliseen kehitykseen.

Lopuksi Viitasaaren kaupunki korostaa, että hankkeen jatkovalmisteluissa tulee varmistaa avoin ja vuorovaikutteinen toimintatapa. Kaupunki pitää tärkeänä, että vuoropuhelut asukkaiden, maanomistajien ja muiden sidosyhmien kanssa jatkuvat aktiivisena koko hankkeen edistämisen ajan. Kyselyssä ilmennyt negatiivinen palaute ja uhkaskenaariot tulee käydä läpi avoimesti. Lisäksi kaupunki edellyttää, että hankkeen etenemisestä, vaikutuksista ja suunnitelmien muutoksista tiedotetaan riittävästi, selkeästi ja oikea-aikaisesti. Tiedottamisen tulee olla kattavaa ja helposti saavutettavaa.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely on toteutettu YVA-lain mukaisesti. Arviointiselostuksessa on tarkasteltu hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset, vaihtoehdot sekä vaikutusten lieventämismahdollisuudet.

Selostus antaa kokonaisuutena riittävän ja luotettavan kuvan:

• hankkeen vaikutuksista ympäristöön, ihmisiin ja elinoloihin
• eri toteutusvaihtoehtojen vaikutuksista
• keskeisistä riskeistä ja niiden hallintakeinoista.

YVA-menettely ei ole päätös hankkeen toteuttamisesta, vaan se tuottaa tietoa myöhempää päätöksentekoa varten. Hyväksymällä selostuksen kaupunginhallitus mahdollistaa hankkeen etenemisen suunnittelu- ja lupavaiheisiin.

Viitasaaren kaupungilla ei ole muuta huomautettavaa YVA-selostuksesta.

Oheismateriaali:

-          Yleisötilaisuuden 10.3.2026 esittelymateriaalit

 Lisätiedot: Kaupunginjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen, helena.vuopionpera-kovanen@viitasaari.fi, puh. 050 307 6114, elinympäristön ja asumisen palvelualuejohtaja Jukka Tuohimaa, jukka.tuohimaa@viitasaari.fi, puh. 040 152 7225, rakennusarkkitehti Riina Pietarila, riina.pietarila@viitasaari.fi, puh. 040 571 1865.

Päätösehdotus Kaupunginjohtaja:

 Kaupunginhallitus päättää:

1. merkitä tiedoksi Karhukorven tuuli- ja aurinkovoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA-selostus).

2. todeta, että YVA-selostus täyttää sille asetetut vaatimukset ja antaa riittävät tiedot hankkeen ympäristövaikutuksista päätöksenteon pohjaksi.

3. hyväksyä YVA-selostuksen jatkosuunnittelun ja hankkeen valmistelun lähtökohdaksi.

4. edellyttää, että jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan YVA-menettelyssä esiin nousseet keskeiset vaikutukset, kyselyssä esiin nousseet seikat ja sekä mahdolliset lieventämistoimenpiteet.

 Merkitään pöytäkirjaan, että keskustelun päätteksi kaupunginjohtaja teki

seuraavan muutetun päätösehdotuksen:

 Kaupunginhallitus päättää:

1. Merkitä tiedoksi Karhukorven tuuli- ja aurinkovoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA-selostus) ja antaa edellä esitetyn lausunnon seuraavin täydennyksin:

 Viitasaaren kaupunki haluaa saadun palautteen pohjalta nostaa esiin,      että selostusta varten toteutettu kysely ei ole tavoittanut riittävän hyvin vaikutusalueella olevia. Tähän on syytä kiinnittää huomiota jatkossa.

 Kaupunki haluaa lisäksi kiinnittää erityistä huomiota uhanalaisen lajiston ja Heinäsuvannon alueen suojeluun prosessissa. Hanketta pitää kokonaisuudessaan tarkastella kriittisesti sosiaalisen hyväksynnän näkökulmasta.

2. todeta, että YVA-selostus täyttää sille asetetut vaatimukset ja antaa riittävät tiedot hankkeen ympäristövaikutuksista päätöksenteon pohjaksi.

3. hyväksyä YVA-selostuksen jatkosuunnittelun ja hankkeen valmistelun lähtökohdaksi.

4. edellyttää, että jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan YVA-menettelyssä esiin nousseet keskeiset vaikutukset, kyselyssä esiin nousseet seikat ja sekä mahdolliset lieventämistoimenpiteet.

Päätös Hyväksyttiin.

 Merkitään pöytäkirjaan, että kaupunginjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen esitteli asiaa kokouksessa.

Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto

Toimenpiteet Lausunto kirjaamo@lvv.fi