Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunta
Esityslista 27.10.2026/Asianro 83

Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunta 27.10.2026    

205/11.01.00.02/2026  

Peab Industri Oy hakee maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaista yhteislupaa kalliokiviaineksen ottamiseen ja otetun kiviaineksen murskaukseen sekä muualta tuodun kiviaineksen vastaanottoon ja murskaukseen kiinteistölle Ähtävänlahti 729-406-1-298, Saarijärvi. Lisäksi haetaan lupaa aloittaa toiminta ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta.

HAKIJA

Peab Industri Oy

Karvaamokuja 2a

00380 Helsinki

y-tunnus: 2977551-2

VIREILLETULO

Hakemus on tullut vireille Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunnassa 2.4.2026.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Toimintaan tulee hakea maa-aineslupa kalliokiviaineksen ottamista varten sekä ympäristölupa, koska kysymyksessä on kivenlouhimo, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää sekä tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää (ympäristönsuojelulaki 27 §, liite 1, taulukko 2, kohdat 7 c ja 7 e).  Lupa-asia käsitellään ympäristönsuojelulain 47 a §:n mukaisena yhteislupana.

TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN

Toimivaltainen lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (ympäristönsuojeluasetus 2 §, kohdat 6 a ja 6 b).

Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunta.

ALUEEN LUPATILANNE

Alueella on Saarijärven ympäristösihteerin päätöksellään 11.11.2016 § 5 myöntämä maa-aineslupa, jonka voimassaolo päättyy 16.11.2026, sekä Saarijärven ympäristönsuojeluviranomaisen 7.2.2011 § 1 ja 14.4.2015 § 1 myöntämät toistaiseksi voimassa olevat ympäristöluvat kiviaineksen louhintaan ja murskaukseen.

OTTAMISALUE

Hankealue sijaitsee Saarijärven kaupungin Mahlun kylässä noin kahden kilometrin päässä Mahlun kylän taajamasta pohjoiseen. Alueelle kuljetaan sorapäällysteistä paikallistieltä 16831 (Muittarintie) erkanevan metsäautotien kautta. Tieltä 633 on alueelle matkaa noin 2,5 kilometriä.

ALUEEN YMPÄRISTÖ JA SUUNNITTELUTILANNE

Suunnitelma-aluetta ympäröivät alueet ovat metsätalouskäytössä. Lähin asuinrakennus sijaitsee louhinta-alueen länsireunalta n. 610 m etäisyydellä. Alueella on ollut ottotoimintaa jo pitkään ja nyt haettavalla luvalla on tarkoitus jatkaa nykyisenlaista toimintaa.

Lähin pohjavesialue Rimminkangas 1 (0963301) sijaitsee

alueesta n. 8,5 km itään. Lähin vesistö on noin 1 kilometrin päässä sijaitseva Kalajärvi, Mahlunjärvi sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä.  Lähin luonnonsuojelualue on Parkatinkorven luonnonsuojelualue suunnitelma-alueen reunalta n. 1,1, km pohjoiseen. Lähin Natura-alue on Saarijärven reitti (SACFI0900025), joka sijaitsee lähimmillään n. 1,7 km alueelta itään.

Alue ei sijaitse yleiskaava- eikä asemakaava-alueella. Keski-Suomen maakuntakaavassa alueella on merkintänä biotalouteen tukeutuva alue.

HAKEMUS JA OTTAMISUUNNITELMA

Maa-ainesten ottaminen

Hakemuksen ja ottamisuunnitelman mukaan suunnitelma-alueen

pinta-ala on 14,2 ha, ottamisalueen 11,5 ha ja ottoalueen 6,7 ha. Haettu ottomäärä on 762 000 m3 kalliokiviainesta. Lupaa haetaan olemaan voimassa 17.4.2030 asti.

Ottosuunnitelmassa on kuvaus suunnittelun yhteydessä tehdyistä kartoituksista ja kuvauksista, joiden perusteella suunnitelma ja piirustukset on tehty. Koordinaatisto on ETRS-TM35 ja korkeustaso on N2000.

Alin suunniteltu ottotaso on +179,8 m. Alueelle ei ole aiemmin kertynyt vesiä, joita olisi tarvinnut johtaa pois. Sade- ja sulamisvedet imeytyvät ottamisalueelle.

Louhinta käsittää panostusreikien poraamisen kallioon hydraulisella poravaunulla sekä porareikien panostamisen ja kallion räjäyttämisen.Louhintaräjäytyksiä on vuosittain tuotantomäärästä riippuen n. 4–9 kpl. Louhintaräjäytysten yhteydessä varmistetaan, ettei alueen läheisyydessä ole ihmisiä ja ottamisalueelle pääsy estetään. Tulevasta räjäytyksestä varoitetaan aina äänimerkillä ennen räjäytystä.

Louhinta etenee alueella lännen, luoteen ja pohjoisen suuntaan. Ottamisjärjestys alueen sisällä tarkentuu toiminnan edetessä. Muun muassa kiviaineksen laatu ja pintamaiden vahvuus ohjaavat tarkemmin louhinnan etenemistä. Alue suojataan tarvittavilta osilta verkkoaidalla ja alueelle sijoitetaan louhoksesta varoittavia kylttejä. Louhinnan jälkeen luiskat muotoillaan maa-aineksilla kaltevuuteen 1:2,5. Alueen tasaukseen ja muotoiluun käytetään alueella olevia ja tarvittaessa ulkopuolelta tuotavia pilaantumattomia maa-aineksia sekä alueella syntyvää kivituhkaa. Jälkihoitoa ja maisemointia tehdään ottotoiminnan ja varastointitilan salliessa jo ottotoiminnan aikana. Alueelle istutetaan n. 2000 tainta / ha.

Murskaus

Murskaus tapahtuu siirrettävällä murskauslaitoksella, jossa on tarpeen mukaan 3–5 kpl murskaimia. Mahdolliset ylisuuret lohkareet rikotaan iskuvasaralla. Murskauksen yhteydessä käytettävät seulat ovat 2- tai 3-tasoseuloja. Murskauslaitoksen toimintaan tarvittava sähkö tuotetaan kevyttä polttoöljyä käyttävällä aggregaatilla. Valmiit murskelajikkeet

varastoidaan alueelle varastokasoihin.

Ympäristövaikutukset

Melua syntyy jokaisessa toimintavaiheessa: porauksessa, räjäytyksessä, rikotuksessa, murskauksessa, kuormauksessa, liikenteestä sekä energian tuottamisessa laitokselle aggregaatilla. Porauksen, työkoneiden ja liikenteen melu on tasaista. Murskauksen ja rikotuksen melu saattaa olla impulssimaista tarkastelupisteen läheisyydestä riippuen. Murskauslaitos sijoitetaan ottorintauksen läheisyyteen. Impulssimaisuustekijä vähenee melun edetessä. Räjäytysten ja rikotuksen melu voi olla impulssimaista myös lähimmissä altistuvissa kohteissa. Rikotusta tehdään joko hyvin lähellä louhoksen reunaa tai iskuvasaralla murskauksen yhteydessä, jolloin murskauslaitteiston sijoittelu mahdollisimman suojaiselle paikalle louhoksessa vähentää ympäristöön leviävää melua.

Ympäristöön kohdistuvia haittavaikutuksia tärinästä aiheutuu vain räjäytyksien yhteydessä. Räjäytysten aiheuttamaa tärinää vähennetään optimoimalla käytettävä momentaaninen räjähdeainemäärä kohteeseen

sopivaksi. Tärinää mitataan tarvittaessa räjäytysten aikana erikseen määritellystä kohteesta/kohteista.

Normaalista toiminnasta ei aiheudu haitallisia päästöjä maaperään. Louhinnasta vapautuu jonkin verran räjähdysaineiden sisältämiä nitraattiyhdisteitä ympäristöön sekä pinta- ja pohjavesiin. Louhinnan vaikutus saattaa näkyä pintavesissä kohonneina nitraattipitoisuuksina.

Toiminnoista aiheutuvat ilmanlaatuvaikutukset syntyvät pääosin murskauksen, kuljetusten sekä ajoittain toiminta- ja varastoalueiden hajapölypäästöistä. Louheen ja kiviainesten murskauksen, kiviainesten käsittelyn sekä muun toiminnan pölypäästöjen määrä ja leviäminen riippuvat merkittävästi sääolosuhteista. Kuljetusten pölypäästöjen määrä riippuu sääolosuhteiden lisäksi lastausten ja käsittelyn määrästä sekä siirtomatkojen pituudesta. Tiealueet toimivat suhteellisen laajoina pölyn pintalähteinä kuorma-autojen renkaiden ja tuulen nostaessa ilmaan tiepölyä. Kivipölypäästöjen lisäksi kuljetukset aiheuttavat vähäisiä määriä pakokaasupäästöjä.

Louhintatyö tehdään niin, että pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. Räjäytyksien yhteydessä syntyvissä lyhytkestoisissa pölypilvissä voi olla korkeita hiukkaspitoisuuksia, joiden ei kuitenkaan arvioida aiheuttavan

haittaa ympäristössä. Räjäytyksien määrä on vähäinen. Muista toiminnosta aiheutuvaa pölyämistä vähennetään tarvittaessa kastelemalla teitä ja kulkuväyliä, murskattavaa tuotetta, koteloimalla kuljettimia sekä säätämällä kiviaineksen putoamiskorkeuksia. Kallioalueella pölyn leviämistä rajoittavat tehokkaasti myös kallioseinämät. Kasteluun käytettävä vesi on saatavissa alueelta tai tuodaan tarvittaessa alueen ulkopuolelta.

Jätehuolto

Vanhat öljynsuodattimet, trasselit yms. kiinteät öljyiset jätteet sekä akut varastoidaan omiin jätesäiliöihinsä lukittavaan konttiin. Tehdyt huollot ja öljyjenvaihdot kirjataan ylös ja niiden perusteella on tiedossa, paljonko

jäteöljyjä on varastoituna. Vaaralliset jätteet toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelyluvan saaneeseen laitokseen tai kiinteistölle, jonka hyväksytyssä jätehuoltosuunnitelmassa tai ympäristöluvassa vastaavan vaarallisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa jätteiden siirrosta laaditaan siirtoasiakirja, josta ilmenevät tiedot vaarallisista jätteistä voimassa olevan jätelain ja -asetuksen mukaisesti. Sekajätteet ja metallijätteet kerätään erikseen. Panostustöissä mahdollisesti syntyvät räjähdysaineiden pahvipakkaukset poltetaan räjähteitä koskevan lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaisesti panostuspaikalla. Toiminnassa muodostuvat jätevedet kuten sosiaalitilojen vedet menevät umpisäilöön tai käytössä on sähkövessa.

Kaikki polttoaineet varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä, jotka ovat lukittavia ja varustettu ylitäytönestimillä. Pyöräkuormaajien tankkauksessa käytetään tarvittaessa suojakaukaloita, jotka estävät mahdollisten roiskeiden pääsyn maaperään. Moottori-, hydrauliikka- ja voiteluöljyjä varastoidaan niiden omissa myyntipakkauksissa tiivispohjaisissa öljy- tai varastokonteissa. Tukitoiminta-alueella on kemikaalien käsittelyä varten alue, joka on nestettä läpäisemätön ja reunoiltaan korotettu.

Toiminta-ajat

Hakemuksessa ilmoitetut toiminta-ajat ovat:

Murskaus ma–pe klo 6–22

Poraus ma–pe klo 7–21

Rikotus ma–pe klo 8–18

Räjäytys ma–pe klo 8–18

Kuormaus ja kuljetus ma–pe klo 6–22 sekä tarvittaessa poikkeustapauksissa la 7–18

Tarkkailu

Toimintaa tarkkaillaan mm. viikoittaisilla turvallisuustarkastuksilla. Murskauksesta pidetään käyttöpäiväkirjaa, josta ilmenee tuotantomäärät ja -ajat. Louhinnan kenttäkorteissa on tiedot tehdyistä räjäytyksistä (pvm, kellonaika, räjäytystyön johtaja, käytetty räjähdeainemäärä jne.). Merkittävistä häiriöistä tehdään merkintä käyttöpäiväkirjaan tai louhinnan kenttäkorttiin.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Asian vireilläolosta on kuulutettu Viitasaaren kaupungin verkkosivuilla. Kuulutus on julkaistu 12.5.2026. Kuulutus ja hakemusasiakirjat on pidetty nähtävillä 12.5.–18.6.2026. Tieto kuulutuksesta on julkaistu myös Saarijärven kaupungin verkkosivuilla. Niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee (rajanaapureille), on hakemuksen vireilläolosta tiedotettu erikseen kirjeellä.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei ole jätetty muistuksia eikä mielipiteitä.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunto kunnan terveydensuojeluviranomaiselta ja Lupa- ja valvontavirastolta. Lisäksi Keski-Suomen elinvoimakeskus on antanut lausunnon alueen naapurissa sijaitsevaa tiealuetta hallinnoivana viranomaisena.

Terveydensuojeluviranomaisen lausuntona ympäristöterveystarkastaja on todennut 2.6.2026 annetussa lausunnossaan, että hakemuksesta ei ole huomautettavaa.

Lupa- ja valvontavirasto on todennut lausuntonaan seuraavaa:

Luonnonsuojelu

Hakemuksessa todetaan, ettei alueen läheisyydessä ole tunnistettu erityisiä luontoarvoja tai suojeltavia lajeja. Hakemuksesta ei kuitenkaan käy ilmi, onko asiaa selvitetty ja jos on, miten. Suomen Lajitietokeskuksen järjestelmään on tallennettu havaintoja kiinteistöllä

sijaitsevalta suo-/kosteikkoalueelta muun muassa uhanalaisista lintulajeista mustakurkku-uikku (erittäin uhanalainen, EN) ja haapana (vaarantunut, VU) vuodelta 2010. Kosteikon nykytilasta ei ole tietoa. Alueella on ollut ottotoimintaa jo vuosia, joten alueen lajisto lienee jollain tasolla jo tottunut häiriöön. Hankealue laajenee poispäin kosteikosta, jolloin suoria merkittäviä vaikutuksia ei todennäköisesti aiheudu. Välillisten vaikutusten kuten melun ja pölyn merkitystä ei kuitenkaan ole arvioitu, joten Lupa- ja valvontavirasto ei voi ottaa asiaan kantaa.

Ennen puuston poistoa ja ottoalueen laajentamista tulee asianmukaisesti selvittää, sijaitseeko hankkeen vaikutuspiirissä EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajien kuten liito-oravan, lepakoiden tai kirjoverkkoperhosen lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Lupa- ja

valvontavirasto muistuttaa, että näiden lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kielletty luonnonsuojelulain 78 §:n nojalla. Lisäksi tulee asianmukaisesti poissulkea, ettei laajennettavan ottoalueen vaikutuspiirissä pesi sellaisia

rauhoitettuja lajeja, jotka käyttävät toistuvasti samaa pesää. Näiden lajien pesien vahingoittaminen ja ekologisen toiminnallisuuden heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 70 §:n 3 momentin mukaisesti.

Kannanotto

Lupa- ja valvontavirasto katsoo, että haetun toiminnan jatkaminen on alueella mahdollista, kun otetaan huomioon edellä esitetyt luonnonsuojelun näkökohdat sekä seuraavat seikat:

-          Lähikiinteistöjen talousvesikaivoista tulee tutkia veden laatu ennen ottotoiminnan jatkamista. Näytteistä on tutkittava ainakin seuraavat ominaisuudet ja aineiden pitoisuudet: sameus, kiintoaine, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja nitraattityppi, pH, kloridi, sähkönjohtavuus, COD Mn , rauta, sulfaatti ja arseeni sekä öljyhiilivedyt (C 10-C40).

-          Mahdolliset polttoaineiden ja öljytuotteiden varastot, sekä työkoneiden huolto- ja säilytyspaikat tulee suojata tarkoituksenmukaisesti. Ottamiseen liittyvät toiminnon tulee järjestää siten, ettei niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Mahdolliset päästöt on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle.

-          Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Lupa- ja valvontavirasto pyytää huomioimaan, että mikäli toiminnan aikana ilmenee melu- tai pölyhaittoja, tulee ryhtyä tarvittaviin toimiin haittojen ehkäisemiseksi ja tarvittaessa selvittää haittoja mittauksin ja mallinnuksin.

 Keski-Suomen elinvoimakeskuksen lausunnossa todetaan seuraavaa:

Keski-Suomen elinvoimakeskuksen liikenneosastolla ei ole huomautettavaa maa-aineksen ottopaikan sijainnista eikä kulkuyhteyksistä, jos kaikki maa-aineksen ottotoiminta tapahtuu maantien suoja-alueen ulkopuolella ja kulku maa-aineksen ottopaikalle maantieltä tapahtuu edellä mainitun liittymän kautta.

Keski-Suomen elinvoimakeskuksen liikenneosasto toteaa, että  mahdolliset maa-aineksen räjäytykset tulee toteuttaa siten, että räjähdyksestä sinkoava maa-aines ei voi ulottua maantielle.

Keski-Suomen elinvoimakeskus suhtautuu kielteisesti puhdistettujen jätevesien ja hulevesien johtamiseen maantien sivuojaan.

Keski-Suomen elinvoimakeskus ei vastaa maantieverkolta kulkeutuvan melun, pölyn tai tärinän aiheuttamista vaikutuksista. Mahdollinen tieliikennemäärien kasvu saattaa suurentaa näitä vaikutuksia.

Luvanhakijan vastine

Peab toteaa, että lausunnoissa ei ole tuotu esiin sellaisia seikkoja, jotka olisivat este luvan myöntämiselle. Lisäksi Peab toteaa seuraavaa:

Lupa- ja valvontaviraston lausunto

Lausunnossa todetaan, että toiminta-alueen läheisyydessä sijaitsevalla suo- /kosteikkoalueella on tehty 16 vuotta sitten havainto uhanalaisista lintulajeista. Peab toteaa, että lausunnossa viitattu suo- /kosteikkoalue ei sijaitse toiminta-alueella. Kyseessä on vanha kalankasvatukseen käytetty padottu allas. Kyseessä ei ole luonnontilainen alue. Kuten lausunnossakin on todettu, toimintaa alueella on ollut jo pitkään ja alueella mahdollisesti pesivät linnut ovat tottuneet toimintaan. Toimintaa ei tehdä kosteikkoalueen välittömässä läheisyydessä ja louhinta etenee kosteikosta poispäin. Toiminnalla ei katsota olevan merkittäviä melu- tai pölyvaikutuksia kyseiselle alueelle, eikä toiminnan voida katsoa aiheuttavan mahdollisille linnuille sellaista haittaa, että lupaa ei voitaisi myöntää tai toimintaa tulisi erityisemmin rajoittaa.

Lausunnossa todetaan, että ennen puuston poistoa ja ottoalueen laajentamista tulee selvittää, sijaitseeko hankkeen vaikutuspiirissä EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajien lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Hakija toteaa, että kyseessä on olemassa oleva toiminta-alue, jota on tarkoitus pienimuotoisesti laajentaa. Alueella ei ole tunnistettu luontodirektiivin eläinlajien lisääntymis- tai levähdyspaikkoja, eikä alue hakijan näkemyksen mukaan erityisesti sovellu esimerkiksi liito-oravan elinympäristöksi. Alueella ei myöskään sijaitse rakennuksia, jotka soveltuisivat lepakoiden lisääntymispaikoiksi. Alueella tullaan kuitenkin teettämään ulkopuolisen asiantuntijan selvitys, jossa huomioidaan lausunnossa esiin nostetut seikat tarvittavilta osin. Peab katsoo, että lausunto ei estä luvan myöntämistä hakemuksen mukaisesti ja toiminnan jatkamista alueella ennen selvityksen valmistumista. Selvitys tehdään ennen laajennusalueen puuston poistoa. Alueella on ollut toimintaa jo pitkään ja alueen puustoa on kaadettu nykyisen maa-ainesluvan puitteissa.

Lausunnossa todetaan lisäksi, että lähikiinteistöjen kaivoista tulee tutkia vedenlaatu ennen toiminnan jatkamista. Peab ei näe perusteita kaivojen tutkimiselle. Alue ei sijoitu pohjavesialueelle. Etäisyys lähimpiin asuin- ja/tai vapaa-ajan kiinteistöihin on vähintään 610 metriä louhinta-alueen rajasta mitattuna, tämän hetken louhinta-alueesta matka on tätäkin pidempi. Alueella on ollut toimintaa pitkään, eikä toiminnan luonteessa tai ottamissyvyydessä tapahdu muutoksia. Toiminnan ei katsota aiheuttavan sellaisia vaikutuksia lähikiinteistöihin, joiden perusteella kaivoveden laatututkimuksille olisi perusteita tai tarvetta.

Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi on kuvattu hakemuksessa, eikä kuvausta tai toimintatapaa ole lausunnon vuoksi tarve tarkentaa. Myös melun- ja pölyntorjunta on kuvattu hakemuksessa riittävän tarkasti. Lisäksi hakemuksessa on todettu, että tarkkailusta sovitaan tarvittaessa erikseen viranomaisen kanssa, mikäli siihen toiminnan aikana tulee tarvetta. Toiminnan sijainti huomioon ottaen melu- tai pölytarkkailulle ei lähtökohtaisesti katsota olevan tarvetta.

Keski-Suomen elinvoimakeskuksen / liikenneosaston lausunto

Ottamisalue ei sijoitu maantien suoja-alueelle. Toiminnassa syntyviä hulevesiä ei johdeta maantien sivuojaan ja räjäytykset tehdään siten, että niistä ei aiheudu haittaa tieverkostolle.

Terveydensuojeluviranomaisen lausunto

Peabilla ei ole vastattavaa terveydensuojeluviranomaisen lausuntoon. Terveydensuojeluviranomaisella ei ollut hakemuksesta huomautettavaa.

 Oheismateriaali:

-          Sijaintikartat ja suunnitelmapiirrokset

 Lisätiedot: ympäristösihteeri Ilari Patamaa, puh. 044 4598 390. 

Päätösehdotus 

Ympäristölautakunta myöntää hakijalle maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisen yhteisluvan haettuun kokonaismäärältään 762 000 m3 kalliokiviaineksen ottamiseen, kallion louhintaan ja murskaukseen sekä yhteensä 10 000 tn louheen vastaanottamiseen, kiinteistölle Ähtävänlahti 729-406-1-298, Saarijärvi. Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan alueella Saarijärven ympäristönsihteerin myöntämät toistaiseksi voimassa olevat ympäristölupapäätökset 7.2.2011 § 1 ja 14.4.2015 § 1.

Hakemuksessa, ottosuunnitelmassa ja sen liitteissä esitetyn lisäksi tulee toiminnassa noudattaa seuraavia määräyksiä:

1.      Ennen ottamistoiminnan aloittamista tulee ottamis- ja ottoalueen rajat merkitä selvästi maastoon. Lisäksi ottamisalue tulee suojata riittävän korkealla ja sään kestävällä aidalla. Merkintöjen pysyvyydestä tulee huolehtia koko lupakauden ajan. Alueelle tulee sijoittaa riittävä määrä selvästi erottuvia korkeusmerkkejä, joista ottotason seuranta on mahdollista suorittaa.

Ottamisalueelle tai alueella johtavan tien varteen tulee pystyttää taulu, jossa on ilmoitettu ottamisluvanhaltija / urakoitsija yhteystietoineen ja luvan voimassaoloaika.

Ennen toiminnan aloittamista alueella on pidettävä aloitustarkastus, jossa käydään läpi lupaan liittyvät asiat ja tarkastetaan merkinnät ja suojaukset.

2.      Ottoalueelta tulee selvittää, onko siellä EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajien kuten liito-oravan, lepakoiden tai kirjoverkkoperhosen lisääntymis- tai levähdyspaikkoja vuoden 2027 aikana. Pintamaita tai puustoa ei saa poistaa ennen kuin selvityksellä on todettu, että ko. lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei ole. Lisäksi vuoden 2027 aikana tulee selvittää ja asianmukaisesti poissulkea, ettei ottoalueen vaikutuspiirissä pesi sellaisia rauhoitettuja lintulajeja, jotka käyttävät toistuvasti samaa pesää.

3.      Alin sallittu ottotaso on +179,80 (N2000), kuitenkin aina vähintään 2 metriä ylimmän havaitun pohjavesipinnan yläpuolella.

4.      Louhinta- ja murskaustyön aikana tulee riittävin varoitusilmoituksin ja muutoinkin huolehtia siitä, ettei toiminnasta aiheudu vaaraa alueella liikkuville.

5.      Kivenlouhinnassa ja murskaustoiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta (ns. muraus-asetus) kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta.

6.      Louhoksen pohja on muotoiltava siten, että alueelle ei missään olosuhteissa lammikoidu vesiä.

7.      Toiminnan ajalliset rajoitukset

Murskaaminen on sallittu ma–pe klo 7–22

Poraaminen on sallittu ma–pe klo 7–21

Rikotus on sallittu ma–pe klo 8–18

Räjäytykset on sallittu ma–pe klo 8–18

Kuormaaminen ja kuljetus on sallittu ma–pe klo 6–22 ja poikkeustilanteissa lauantaisin klo 7–18.

Murskaus- tai louhintatoimintaa ei saa harjoittaa pyhäpäivinä eikä joulu-, uudenvuoden- tai juhannusaattona.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa toiminnan ajallisista rajoituksista lisämääräyksiä, mikäli se on tarpeen lintujen pesimärauhan takaamiseksi.

8.      Meluhaittojen ehkäisy

Toiminnasta aiheutuva melu ei saa häiriölle alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (VNp 993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja vakituisen asumiseen käytettävillä alueilla päiväohjearvoa (klo 7–22) 55 LAeq ja yöohjearvoa (klo 22–7) LAeq 50 dB sekä loma-asumiseen käytettävillä alueilla päiväohjearvoa (klo 7–22) 45 dB ja yöohjearvoa (klo 22–7) 40 dB.

Toiminta tulee sijoittaa alueella siten että kaivannon reunat ja varastokasat ehkäisevät mahdollisimman tehokkaasti melun leviämistä häiriintyvien kohteiden suuntaan. Meluesteet on tarvittaessa rakennettava melulähteen välittömään läheisyyteen.

Jos määrättyjen meluohjearvojen ylittymistä on syytä epäillä, tulee luvansaajan valvontaviranomaisen vaatiessa teettää  kustannuksellaan melumittaus lähimmillä asuinkiinteistöillä toiminnan aikana. Mittausten niin osoittaessa on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin meluhaittojen vähentämiseksi ohjearvojen mukaiselle tasolle. Tarvittaessa melumittaus on tehtävä viranomaisen niin määrätessä myöhemmin uudelleen.

9.      Tärinähaittojen ehkäisy

Toiminnan aiheuttama tärinä ei saa aiheuttaa ympäristön rakennusten ja rakennelmien vaurioitumista. Mikäli tarvetta ilmenee, toiminnanharjoittajan tulee tarvittaessa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen määräyksestä selvittää vaurioiden määrä ja laatu.

10.  Ennen ottotoiminnan jatkamista tulee selvittää lähimmästä asuinkiinteistöstä mahdollisen käytössä olevan talousvesikaivon veden laatu. Näytteistä on tutkittava ainakin seuraavat ominaisuudet ja aineiden pitoisuudet: sameus, kiintoaine, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja nitraattityppi, pH, kloridi, sähkönjohtavuus, COD, Mn, rauta, sulfaatti ja arseeni sekä öljyhiilivedyt (C 10-C40).

11.  Pölyhaittojen ehkäisy

Toiminnan aiheuttama pölyhaitta ei saa ylittää lähimmällä asumiseen käytettävällä alueella hengitettävien hiukkasten (PM10) osalta raja-arvoa 50 µg/m3, 24 h keskiarvona mitattuna. Tarvittaessa, mikäli on aihetta epäillä raja-arvon ylittyvän, toiminnanharjoittajan on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen määräyksestä tehtävä pölypäästöön liittyvä mittaus. Pölyhaittoja tulee tarpeen mukaan ehkäistä kastelemalla tai koteloimalla laitteistot tai muulla vastaavalla menetelmällä.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa pölyntorjunnasta lisämääräyksiä, mikäli se on tarpeen lintujen pesimärauhan takaamiseksi.

12.  Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi

Poltto- ja voiteluaineiden sekä ympäristölle haitallisten kemikaalien varastointi alueella on kielletty muulloin kuin murskaus- ja louhintatoiminnan aikana. Alueella ei saa käyttää huonokuntoisia koneita tai ajoneuvoja. Autojen ja koneiden säilytys ja huolto alueella on kielletty, ellei ympäristön pilaantumisvaara ole poistettu asianmukaisilla tiloilla tai suojarakenteilla. Koneiden ja autojen tankkaus tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu öljy- tai polttoainepäästöjen vaaraa. Lisäksi on pohjavedelle tai maaperälle vahingollisten aineiden käsittelyssä noudatettava erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta.

Murskaus- ja louhintajakson aikana alueelle sijoitettavat polttoainesäiliöt tulee olla lukittavia sekä ylitäytönestimellä ja laponestolaitteella varustettuja. Niiden tulee olla kaksoisvaippasäiliöitä tai ne tulee sijoittaa lujiin ja tiiviisiin suoja-altaisiin, joiden tilavuus on suurempi kuin polttoainesäiliöiden tilavuus. Tällöin suoja-altaat tulee varustaa katoksilla tai sadeveden poisto- ja erotuslaitteilla. Altaisiin kertynyt vesi poistetaan säännöllisesti.

Toiminnassa tarvittavat voiteluöljyt ja muut vaaralliset aineet tulee säilyttää omissa astioissaan tiivispohjaisessa lukittavassa varastokontissa tai vastaavassa. Murskaus- ja louhintajakson loputtua polttoainesäiliöt tulee siirtää alueelta pois.

13.  Jos öljyä tai muuta pohja- tai pintaveden laatua vaarantavaa ainetta joutuu maaperään, on siitä välittömästi ilmoitettava Keski-Suomen pelastuslaitokselle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. Vahinko- ja onnettomuustilanteita varten on alueelle varattava riittävä määrä imeyttämismateriaalia. Lisäksi alueella käytettävissä koneissa on oltava mukana ensitorjuntavälineistö.

14.  Alueelle ei saa jättää roskaa, jätettä eikä tarpeettomia rakenteita tai esineitä. Toiminnassa syntyvät jätteet tulee kerätä omiin keräysastioihinsa ja toimittaa asianmukaiselle vastaanottajalle ensisijaisesti hyötykäyttöön.

Vaaralliset jätteet kuten öljyiset jätteet tulee varastoida omissa selkeästi merkityissä astioissaan ja säilyttää suljetussa tilassa, huoltovaunussa tai kontissa ennen toimittamista hyväksyttyyn vastaanottoon.

15.  Ottoalueen jälkihoito

Ottamisen päätyttyä ottoalue tulee maisemoida turvalliseksi ja ympäröivään maastoon sopivaksi suunnitelman mukaisesti.

Alueen jälkitasauksessa, jälkiverhoilussa ja yleisessä siistimisessä ei saa käyttää pohjavettä vaarantavia materiaaleja. Pintamaat tulee varastoida kaivualueen ulkopuolelle siten, että ne voidaan käyttää maisemoinnin yhteydessä kasvualustan muodostamiseen. Kaksi vuotta ennen lupakauden päättymistä alueella tulee tehdä tarkastus, jossa selvitetään jatkosuunnitelmat ja mahdollinen maisemointitarve.

Mikäli alueelle on tarve tuoda maisemointia varten maa-aineksia alueen ulkopuolelta, tulee niiden määrästä, alkuperästä ja käyttökohteesta esittää selvitys valvontaviranomaiselle ennen toimenpidettä.

16.  Urakoitsijat ja toimintapaikalla toimiva henkilöstö tulee perehdyttää tämän ympäristösuojelulain ja maa-aineslain mukaisen yhteisluvan ehtojen sekä vahinkotilanteiden varalle. Henkilöstön käytössä tulee olla toimintaohjeet vahinkotilanteiden varalle. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö.

17.  Toiminnanharjoittajan tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) kehittymistä ja parhaiden ympäristökäytänteiden (BEP) kehittymistä sekä varautua niiden käyttöönottoon.

18.  Ennen kunkin toimintajakson aloittamista murskausasema esitetään toimintakunnossa ja ilmoitetaan työmaavastuuhenkilöiden tiedot ympäristönsuojeluviranomaiselle.

19.  Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta, tuotantomääristä, toiminnassa syntyvistä jätelajeista, jätemääristä ja niiden toimituspaikoista sekä poikkeuksellisista tilanteista.

Alueelle ulkopuolelta tuotavasta louheesta tulee pitää kirjaa josta ilmenee louheen alkuperä ja määrä.

Yhteenveto laitoksen tarkkailusta ja kirjanpidosta on toimitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain tammikuun loppuun mennessä.

20.  Toiminnan olennaisesta muuttamisesta ja lopettamisesta sekä toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on selvitettävä tarvittavat ympäristönsuojelutoimet, jotka alueella on tarpeen tehdä.

21.  Otetun maa-aineksen määrä ja laatu on ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain 31.1. mennessä. Ilmoitus tehdään ensisijaisesti aluehallinnon sähköisen asiointipalvelun kautta. Tarvittaessa tiedot voi toimittaa valvontaviranomaiselle sähköpostitse.

Toiminnan aloittamislupa ennen päätöksen lainvoimaisuutta

Lupaa aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaisuutta ei myönnetä.

 Vakuuden määrääminen: 

Ennen ottamistoiminnan aloittamista tulee hakijan antaa 39 500 euron vakuus lupamääräysten noudattamiseksi. Vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka, kunnes kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämien toimenpiteiden toteutus on lopputarkastuksessa hyväksytty.

RATKAISUN PERUSTELUT 

Lupaharkinnan perusteet 

Hakemuksen ja lupamääräysten mukaan tehtävän ottamisen ei katsota

aiheuttavan maa-aineslain 3 §:n tarkoittamia haitallisia seurauksia.

Luvan myöntämisestä ei katsota aiheutuvan ympäristönsuojelulain 49

§:n tarkoittamaa haitallista seurausta tai sen vaaraa, vaan tämän

hetkisen tiedon mukaan luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät.

Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla

annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka

luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty, kun toimintaa

harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla. Hakemuksessa ja suunnitelmissa esitetty toiminta on järjestetty murskaus- ja

louhintatoimintojen yleisesti käytössä olevien hyvien toimintaperiaatteiden mukaisesti. 

Ympäristölautakunta katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan

hakemuksessa esitetyllä tavalla ja noudatetaan tässä luvassa annettuja

määräyksiä, toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan

myöntämisen esteenä olevaa terveys haittaa, merkittävää ympäristön

pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden

pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä tärken muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.

Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) 3 §:n mukaan kivenlouhimo ja

kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että niiden etäisyys

asuinrakennukseen ja loma-asumiseen käytettävään rakennukseen on

vähintään 300 metriä. Tämä etäisyys kohteessa täyttyy. 

Laitos ei sijoitu tärkeälle tai muuten vedenhankintaan soveltuvalle

pohjavesialueelle tai sellaisen välittömään läheisyyteen. Välittömässä

läheisyydessä ei ole myöskään yksittäisiä talousvesikaivoja eikä

vesistöjä. 

Tuotantoalueella ei ole tiedossa erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityisesti suojeltavia lajeja ja luontotyyppejä. Lupamääräyksellä on varmistettu, että luontoarvot tarkistetaan vielä ennen alueen metsäisen osan puuston ja pintamaiden poistamista. Toiminnasta mahdollisesti aiheutuva maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaara voidaan estää annetuilla määräyksillä.

Rajoituksilla on haluttu varmistaa, että toiminnasta ei aiheutuisi alueen

asukkaille kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai viihtyisyyshaittaa.

Haittojen rajoittamiseksi annettu määräyksiä toiminnan sijoittamisesta, suojauksesta sekä tarkkailusta. Annetut lupamääräykset ovat tarpeellisia, jotta toiminnasta aiheutuva ympäristön pilaantumisen vaara sekä ottamisen vahingollinen vaikutus jää mahdollisimman vähäiseksi, eikä siitä aiheudu haittaa tai vaaraa.

Ottamistoiminnan aloittamista ennen päätöksen lainvoimaisuutta ei sallita, koska päätöksen täytäntöönpano ilman lainvoimaa tekisi muutoksenhaun hyödyttömäksi. Mikäli kallio poistetaan, ei sitä ole enää mahdollista palauttaa ennalleen, jolloin poistettua kalliota koskeva muutoksenhaku olisi käytännössä hyödytöntä.

Lausuntojen huomiointi 

Saapuneet lausunnot on otettu huomioon lupaharkinnassa ja

lupamääräyksissä.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Lupamääräykset 1, 16, 18–21

Lupamääräykset on annettu valvonnan toteuttamiseksi ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Lupamääräys 2

Määräys on annettu, jotta voidaan varmistua ettei alueella tai sen läheisyydessä ole suojeltujen tai uhanalaisten lajien lisääntymis- tai levähdyspaikkoja

Lupamääräykset 3, 4, 6

Lupamääräykset on annettu haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi.

Lupamääräykset 5, 7, 8

Meluhaittojen ehkäisemiseksi on määritetty toiminta-ajat sekä määrätty melupäästöä koskevista rajoista ja suojauksista ja meluvaikutuksen tarkkailusta.

Lupamääräys 9 on annettu toiminnan haitallisten tärinävaikutusten ehkäisemiseksi ja niiden selvittämiseksi.

Lupamääräys 10 on annettu, jotta toiminnan mahdolliset vaikutukset talousveteen voidaan tarvittaessa selvittää.

Lupamääräys 11 on annettu pölyhaittojen rajoittamiseksi.

Lupamääräykset 12–13

Lupamääräykset on annettu pohja- ja pintaveden sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi.

Lupamääräys 14 on annettu asianmukaisen jätehuollon turvaamiseksi ja alueen roskaantumisen ehkäisemiseksi.

Lupamääräys 15 on annettu maaperän pilaantumis- ja maisemahaitan välttämiseksi ja rajoittamiseksi

Lupamääräys 16 on annettu poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumiseksi.

Lupamääräys 17

Parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskeva määräys on annettu ympäristönsuojelulain nojalla.

MAININTA LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMISESTA

Jos asetuksella annetaan tämän lain nojalla myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassa olosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

LUVAN VOIMASSAOLO

Lupa on voimassa 4 vuotta, 31.10.2030 saakka. 

Jos lupavelvollinen toiminta oleellisesti muuttuu, on toiminnalle haettava uusi lupa. Tämä päätös on määräaikana voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi.

Jos luvan voimassaolon päättyessä osa myönnetyn luvan maa-aineksista on vielä ottamatta, voidaan lupa-aikaa jatkaa niin, että kokonaisajaksi tulee enintään kymmenen vuotta, mikäli maa-aineslain 10 §:n 3 mom mukaiset edellytykset täyttyvät.

Päätöksestä tiedottaminen

Päätöksestä tiedotetaan ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaan.

Tarkastusmaksu

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksan mukaisesti tarkastusmaksuksi määrätään 6826 euroa. Maksuun lisätään hakemuksen ja päätöksen tiedottamisesta aiheutuvat kulut ja asianosaisten kuulemiskulut.

Sovelletut oikeusohjeet

Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3–6, 10-13, 19–20, 23 §.

VNA maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1, 6, 7 §.

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 27, 42, 43, 44, 47a, 48, 49, 52, 53, 58, 62, 66, 70, 83–87, 96, 190 ja 191 §.

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 2 ja 11–15 §.

Jätelaki (646/2011) 12, 13, 15, 72, 118 §.

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010).

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992).

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011).

Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimen maa-ainestaksa (Ympäristölautakunta 4.3.2025 § 10).

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään.

Käsittelymaksuun saa hakea valittamalla muutosta samoin kuin pääasiaan.

Päätökseen liitetään valitusosoitus.

Päätös 

Muutoksenhaku Hallintovalitus

Toimenpiteet 2.11.2026 Ote hakija, Lupa- ja valvontavirasto, terveydensuoje-luviranomainen, Keski-Suomen elinvoimakeskuksen liikenneosasto, Saarijärven kaupunki, kuulutus tiedoksi muille asianosaisille, kuulutus Viitasaaren ja Saarijärven verkkosivut